Semifinaalien jälkeisiä euroviisukommentteja. Alleviivatut olisin päästänyt finaaliin. Tähdellä merkityt esityksiä maan omalla kielellä. Miellyttävintä kokonaisuuden kannalta onkin, että niitä on melkein puolet.Itävalta
(Natália Kelly: Shine)
Taitavaa, mutta tavanomaista poprockia. Shine-nimisiä biisejä on maailma (ja Wikipedia) täynnä.
Viro *
(Birgit: Et uus saaks alguse)
Ehkä Viron hienoin viisu sitten vuoden 1996 Kaelakee häälin. Täydellinen euroviisu.
Slovenia
(Hannah: Straight into Love)
Yhdentekevää menobiittiä.
Kroatia *
(Klapa s mora: Mižerja)
Mahtavaa mieslaulua. Yhtä korutonta kuin romanttista, mutta sittenkin enemmän korutonta.
Tanska
(Emmelie de Forest: Only Teardrops)
Säteilevä esitys, mutta biisi on hokevassa kyselevyydessään aavistuksen hölmö. Leveästi hymyilevä peikkoteineys auttaa ymmärtämään.
Venäjä
(Dina Garipova: What if)
Biisinä ehkä tyypillinen maailmanparannuslaulu, mutta Dina Garipovan viimeistellyn itsevarma ja karismaattinen tulkinta vetoavat. Muistoissa muuriviisut 1990.
Ukraina
(Zlata Ognevich: Gravity)
Hämmentävän monitahoinen rakenne ja täysin tyylipuhdas esitys = harvinainen viisuyhdistelmä. Melkeinpä vaikea viisu. Kutkuttaa mieltä joka kerta, mutta ei jää varsinaisesti soimaan päähän - siksi sitä aina odottaakin. Ainoa vähän heikko kohta on kohta, jossa sanotaan biisin nimi.
Alankomaat
(Anouk: Birds)
Kihelmöiviä muistumia joistain 1960- ja 1970-luvun tyylikkäimmistä viihde- ja elokuvasävelmistä, tietyistä viisuistakin, mutta silti vahvasti tätä päivää. Taianomainen ja mietteliäs tunnelma syntyy heti alkuunsa eikä hellitä ennen loppua. Vie vaivatta toiseen maailmaan. Anoukin kiehtovan matala samettiääni sopii lauluun täydellisesti. Aika lailla omassa sarjassaan lentää tämä.
Montenegro *
(Who See: Igranka)
Kilpaili tiistaina Kroatian kanssa oman listani viimeisestä finaalipaikasta, mutta jäi ulos. Metallinkirskeä ja eläimelliseksi äityvä meno, mutta silti liikaa biletysvitsi. Voisi olla paljon rankempikin.
Liettua
(Andrius Pojavis: Something)
Vangitsevan puhelaulumainen alku antaa lupauksen, jota biisi ei tyhjyydellään täytä.
Valko-Venäjä
(Aljona Lanskaja: Solayoh)
Kryptiset aurinkoterveiset Lukashenkon lomarannoilta?
Moldova *
(Aliona Moon: O mie)
Harmi, että laulajattaren hiukset eivät sojottaneet yhtä galaksisissa sfääreissä kuin esikatseluvideossa. Silti aika hieno, jopa sanoitukseltaan.
Irlanti *
(Ryan Dolan: Only Love Survives)
Rempseä rakkauden ylistys, mutta onhan näitä kuultu.
Kypros *
(Despina Olympiou: An me thimasai)
Kaunis nainen, kaunis balladi. Ääni ja tulkintakin kohdallaan, tulee lähelle.
Belgia
(Roberto Bellarosa: Love Kills)
Persoonallisesti kähisevä ääni ja salaperäisen tummasävyinen, miltei psykoottinen livepersoona laulajalla. Biisi tuntuu joka kuuntelulla yhä paremmalta. Modernit taustatanssijat sopivat esitykseen loistavasti - Ylen nuoret idioottiselostajat ihmettelivät heidän "ahdistuneisuuttaan".
Serbia *
(Moje 3: Ljubav je svuda)
Hauska tyttötrio olisi saanut pitää pornokaupasta ostetut vaatteensa semifinaalissa, vaikka toimihan tämä kiltimmässäkin kontekstissa. Kepeän leikillisesti dramatisoitu ja melodisesti raikas viisu, joka palauttaa mieleen tietyt 1990-luvun itäeurooppalaiset tuulahdukset.
Latvia
(PeR: Here We Go)
Vuoden paskin. Jonkin on pidettävä PeRää.
San Marino *
(Valentina Monetta: Crisalide (vola))
Kaksijakoinen nouseva rakenne toimii joka kerralla paremmin. "Viisu x viisu". Tv-kuvaus ei oikein löytänyt otetta esityksestä, joten en oikeastaan ihmettele, ettei päässyt finaaliin...
Makedonia *
(Esma & Lozano: Pred da se razdeni)
Verrattoman kaoottiseksi yltyvä duetto.
Azerbaidžan
(Farid Mammadov: Hold Me)
Vilpittömän oloinen esitys sinänsä tutunoloisesta ja laskelmoivastakin tunnevoimaviipaleesta.
Suomi
(Krista Siegfrids: Marry Me)
Iloa pursuileva irtiotto kompensoi biisin perimmäistä simppeliyttä taidokkaasti. Taitaa olla Suomen valovoimaisin viisu 40 vuoteen tai ehkä jopa kautta aikojen, muttei lähellekään paras.
Malta *
(Gianluca: Tomorrow)
Alku on vähän kuin The Beautiful Southia, mutta maltalaisilta ei tunnu löytyvän vastaavaa ironiantajua. Kertosäe ei ole tarpeeksi vahva. Niukin naukin finaaliin omalla listallani.
Bulgaria *
(Elitsa Todorova & Stoyan Yankoulov: Samo shampioni)
Melkoisen rumpu- ja laulukarnevaalin saa mahtumaan kolmeen minuuttiin. Huimapäisesti itseensä uskovaa sirkusmusiikkia.
Islanti *
(Eythor Ingi: Ég á líf)
Hienoa, että kalastaja laulaa omalla kielellään, mutta biisin voisi heittää joko perkuujätteisiin tai yli laidan.
Kreikka *(½)
(Koza Mostra feat. Agathon Iakovidis: Alcohol Is Free)
Ilmaisesta viinasta on tehty riehakkaampiakin lauluja. Ehkei kuitenkaan Kreikassa.
Israel *
(Moran Mazor: Rak bishvilo)
Perinteisen vahva voimaballadi, ei valittamista.
Armenia
(Dorians: Lonely Planet)
Tarkoittaneeko "yksinäinen planeetta" että tässä ollaan yhtä kaukana Black Sabbathista kuin euroviisuista... Kosketinsoittaja näyttää tosin etäältä The Big Lebowskin ikimuistoiselta Vietnam-veteraanilta, Walter Sobchakilta!
Unkari *
(ByeAlex: Kedvesem (Zoohacker remix))
Ihastuttavan pelkistettyä. Tässä pienimuotoisuus toimii koska tyyli pysyy itselleen uskollisena - toisin kuin Liettuan tai Maltan kappaleissa. Hipsteriviisujen eliittiä.
Norja
(Margaret Berger: I Feed You My Love)
Sinänsä kylmäävää kohtalokkuutta, mutta viimeisintä viiltoa vailla. Laulajan pitäisi esiintyä tylymmin. Hymy pyllyyn!
Albania *
(Adrian Lulgjuraj & Bledar Sejko: Identitet)
Kansallisheviä korneimmillaan.
Georgia
(Nodi Tatishvili & Sophie Gelovani: Waterfall)
Tavallaan hieno kappale, mutta täyteenahdettu sovitus hukuttaa kaikki nyanssit alleen - vain tarkalla korvalla ne tästä puurosta löytää.
Sveitsi
(Takasa: You and Me)
Pihallaoloa eri sukupolvissa. Kukkuu. Tällaisia biisejä hyräilin itsekin pienenä.
Romania
(Cezar: It's My Life)
Huikea, mutta ei tässä mitään kovin uutta ole. Korkeintaan Karpaattien Klaus Nomi, vähintään Viking Linen Marc Almond.
---
Kymmenen ennakkosuosikkiani finaaliin päässeistä (yksikään kuudesta varmasta finalistista ei yllä joukkoon):
Viro
Alankomaat
Unkari
Ukraina
Belgia
Suomi
Venäjä
Romania
Moldova
Tanska
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti