Manon 70

Jean Aurel, 1968. 35-mm. Suom. tekst. La 4.12.2010 klo 21.00, Orion (Serge Gainsbourg). ***

SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA.

Viehättävä löytö Gainsbourg -sarjaan: "hullun vuoden" tulkinta Manon Lescautista, joka alkuteostaan, Abbé Prévostin romaania (1731), paremmin tunnetaan Giacomo Puccinin oopperana (1893) - nyt siis Serge Gainsbourgin musiikilla. Tarinassa Manon (Catherine Deneuve) on nuori kaunotar, joka pysyttelee varakkaissa luksuspiireissä seksin avulla. Kyseessä on kuitenkin rakkaustarina: alussa Manon ja nuori reportteri François (Sami Frey) alkavat silmäillä toisiaan lennolla Tokio-Pariisi. Pyydettyään Orlyn lentokentällä toisen miehen seurassa matkustanutta Manonia omaan taksiinsa alkaa suhde, joka tulee olemaan koetinkivi nuorukaiselle: Manon ei niin vain lakkaa tapailemasta vanhempia pohatoita. Siitä hän on veljensä kanssa kehittänyt elämäntavan, jotta sisarusten ei tarvitsisi tehdä töitä. Aurelin elokuva on yllättävän rauhallinen ja herkkä kuvatessaan suhteen kehittymistä omalaatuisessa tilanteessa. Keskeinen kysymys François'n päässä on tietysti, luottaako hän Manonin rakkauteen, joka kohdistuu myös rahaan. Manon on tietävinään mitä tekee, mutta antanut veljensä määrätä elämästään. Nöyryyttävimmällä hetkellä François joutuu itsekin esiintymään Manonin veljenä. Suomalaiset kriitikot ovat Orionin esitteen mukaan pitäneet elokuvana aikanaan tyhjänpäiväisenä - olisiko Aurelin kasvavaa optimismia suhteen kannalta pidetty rahavallan nuolemisena, koska huikenteleva elämäntyyli kuuluu siihen niin olennaisena? Pohjimmiltaan se vaikuttaisi olevan vain testi - Manonin ja François'n välinen side hapuilee, mutta lujittuu uskottavasti näissäkin oloissa. Eniten sisimmässään kärsinevätkin rahamaailman edustajat, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin esineellistää tunteensa. Pidin erityisesti alun hurmaavasta silmäpelistä lentokoneessa ja käänteentekevästä kylpyammekohtauksesta kuin myös lopun salakuuntelukuvioista ja suhteen aitouden - ja jatkuvuuden ehtojen - sanattomasta valkenemisesta. Manonin ja hänen veljensä suhde jää käsittelemättä. Keskivaiheilla on joutokäyntiä.