Das Sandmännchen - Abenteuer Im Traumland

Nukkumatti - seikkailu unimaassa. Jesper Møller, Sinem Sakaoglu, (+ Helmut Fischer). 35-mm. Suom. dubattu.  Ti 7.12.2010 klo 9.30, Tennispalatsi 2 (Finnkinon lehdistönäytös). *½

Itäsaksalainen animaatiohahmo Nukkumatti (Unser Sandmännchen) oli DDR:n televisioyhtiö Deutscher Fernsehfunkin ylpeydenaihe, joka Suomessa tuli tunnetuksi vuonna 1977 alkaneesta Pikku Kakkosesta (Nukkumattia kuitenkin esitettiin meillä jo vuonna 1973). Pikku Kakkonen alkoi aina Nukkumatin saapumisella mitä erikoisemmalla kulkuvälineellä johonkin kylään tai kaupunginosaan ja loppui siihen, kun Nukkumatti heitti unihiekkansa ja lähti pois. Kello oli suomalaiskodeissa silloin 18.30.

Yllätyin nyt, että Nukkumatti elää edelleen ja voi hyvin. Sarjan tuotantoa ei ole lopetettu, ja uusia jaksoja ilmeisesti esitetään edelleen myös Pikku Kakkosessa. Hahmon elosta todistaa myös Nukkumatti-elokuva, joka tuo animaatioon mukaan myös erittäin kankeita live action -kohtauksia. Niissä etenkin aikuisnäyttelijät tuntuvat saaneen aikanaan unihiekkaa koko ikänsä tarpeisiin. Kokonaisnäkemykseltään elokuva edustaakin jo aivan eri maailmanjärjestystä kuin tv-muistomme: se on kapitalistisen järjestyksen ja elämänrytmin mukaista mielistelevää ja painajaismaista melskettä, jossa ainakaan oman lintukotolapsuuteni hiljentävästä Nukkumatti-tunnelmasta eivät ole jäljellä kuin tunnistettavat hahmot ja Jukka Siikavireen suomalaiseen versioon tekemä tunnusmusiikki, joka kuullaan lopputeksteissä nyt Mikko Kuustosen tulkitsemana. Eipä tietenkään pitäisi ostalgisoida liikaa 1970- ja 1980-lukujen lastenkulttuuria, mutta Nukkumatti oli silloin populaarein esimerkki itäeurooppalaisten animaatiostudioiden vahvasta perinteestä. Elokuva tuntuu melkeinpä häpeilevän tätä nykylasten silmiltä jo kadonnutta maailmaa, joka sen on kuitenkin synnyttänyt.