Vaahteramäen Eemeli. 1971, Ruotsi. O: Olle Hellbom. * * * ½. Su 6.10.2013 klo 16.00, Orion (Vaahteramäen Eemeli 50 v / Lapsille). 35-mm. Kopio (KAVA): ++++. Suomennos: SVL (Suomen videokääntäjien liitto). Paikka: permannon rivi 7, istuin 18. Näytösolosuhteet: 3/5. Aiemmat katselut: joitain osia tv-sarjaversiosta lauantai-iltapäivisin talvella 1988-89, TV1.Astrid Lindgrenin kahdesta kuuluisimmasta satuhahmosta Peppi Pitkätossu tunnetaan myös Suomessa hyvin elokuvistaan, nyt jo 50-vuotias Vaahteramäen Eemeli taas paremminkin kolmesta elokuvasta (1971 - 1973) sovitetusta 13-osaisesta tv-sarjasta.
Katselin sarjaa loppuvuonna 1988 (jolloin Eemeli täytti 25 vuotta) silloin tällöin, mutten säännöllisesti, olinhan jo kaksi kertaa viisivuotiasta Eemeliä vanhempi. Eräästä tuolloisesta Katsosta! selviää, että Eemelin näyttelijä Jan Ohlsson vieraili aikanaan jopa Linnanmäellä, joten tv-sarjan täytyi olla ensiesityksessään (varmaankin 1970-luvulla) melkoinen ilmiö.
Teatteriensi-illat Eemeli-elokuvat saivat myöhään ja jokseenkin oudossa järjestyksessä: viimeinen elokuva Eemeli ja possuressu ensimmäisenä huhtikuussa 1988 ja tämä ensimmäinen Vaahteramäen Eemeli vasta marraskuussa 1989 - ollen näin myös viimeinen 1982 kuolleen Hellbomin elokuva, joka tuli meillä teattereihin. Keskimmäistä elokuvaa Vaahteramäen Eemelin uudet metkut ei ole Suomen valkokankailla ainakaan normaalissa elokuvaohjelmistossa nähty.
Lindgrenin hoviohjaajana Hellbom on tavoittanut vaivattomasti kirjojen leppoisan ja idyllisen maalaishengen. Eemeli on 1900-luvun alun smoolantilainen pojanviikari, joka asuu Kissankulman maatalossa Vaahteramäessä. Elokuva koostuu hänen metkuistaan yhden vuoden aikana. Aurinkoinen kesä vaihtuu pimeään talveen, joka onkin yllättävän synkeä ja pitkä jakso elokuvassa. Eemeli tutustuu vaivaistalon vanhoihin asukkaisiin, joille hän päättää tarjota jouluaterian.
Yhteiskunnallisesti Vaahteramän Eemeli on sekä hurmaavan että ärsyttävän naiivi elokuva. Visiitti kirkonkylän lääkärillä, kun kattila on juuttunut Eemelin päähän, päättyy maireasti ilmaiskäynniksi. Kun Eemeli katoaa, koko kirkonkylä etsii häntä ja puhkeaa riemuun hänen löydyttyä. Köyhyyden ja kurjuuden ahdistavuuden Eemeli ratkaisee rankaisemalla sadistisesti vähäosaisista ahneinta. Kansankoti loistaa kauneimmassa kukassaan menneessä.
Visuaalisesti Vaahteramäen Eemeli on kuitenkin muistutus myös todellisesta idyllistä, josta on yhä muistoja ympärillämme. Kävelin näytöksen jälkeen kaupassa ja sen jälkeen Kaartin lasaretin korttelin keltaisten puutalojen ohi, jotka on suunnitelmissa purkaa hotellin tieltä. Kun elokuvassa Eemeli suljetaan vajaan metkujensa takia, Kaartin lasaretin korttelin kuormastovajaan voisi teljetä ahneimmat kaupunkisuunnittelijat niin ikään veistelemään puu-ukkoja, kunnes tulee parempia ideoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti