Kuolematon tarina. 1968, Ranska. Ohjaus Orson Welles. *****. Ke 23.12.2015 klo 19.00, Orion (Orson Welles). 35 mm. KAVI-kopio: ++++. Suom. ja ruots. tekst. Katsojia silmämääräisesti: hyvin. Istumapaikka: permanto, rivi 9, penkki 8. Olosuhteet: 4/5.Alun perin televisiolle tehty Kuolematon tarina on Orson Wellesin ehkäpä herkin elokuva. Siinä hänen tummanpuhuva elokuvallinen herruutensa ei hallitse koko estetiikkaa vaan lymyää taustalla toimien kuin surumielisenä silhuettina ajan kerrostumien hiljaiselle todellisuudelle ja läsnäolon aistillisemmille hetkille ja kosketuksille. Vanhuuden ja nuoruuden, katumuksen ja toivon vanavedessä kuin vuosirenkaina iholla verestävän keskimittaisen kauppamiestarinan pohjana on Karen Blixenin romaani ja naispääosassa Jeanne Moreau.
Vaikka Louis Malle oli käyttänyt Erik Satien Gnossienne no. 1:ä jo innovatiivisella tavalla Virvatulessaan (1963), Wellesin taiturimaisuus myös ääniraidalla on säilynyt hämmentävän tuoreena siitäkin huolimatta että teos on soinut niin monesti jo tahattomaksi tyylirikoksi muuttuneena tyylittelynä monissa elokuvissa 2010-luvulle mennessä.
Näin elokuvan ensi kertaa, enkä pysty siitä jostain syystä kirjoittamaan juuri mitään. Sen jälkeen ei olisi pitänyt katsoa mitään, mutta en toiminut niin.
"Mestariteos", kuiskasi joku elokuvan päätyttyä tiivistäen tunnelman yhdellä sanalla ja äänen voimakkuudella.
[Kirjoitettu 14.1.2016 klo 22.46.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti