keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

L'isola degli uomini pesce

Ihmislaboratorio / The Island of the Fishmen / Island of the Fishmen / Island of the Mutations / Something
Waits in the Dark / Screamers. 1979, Italia. O: Sergio Martino. * * ½. Ke 3.7.2013 klo 18.00, Orion (Finncon 2013). 35-mm. English version. Kopio (3/5): KAVA. Suomennos Anna-Lisa Holmqvist, ruotsinnos ? Maahantuoja: Valio-Filmi. Istuin: permannon rivi 5, paikka 9. Näytösolosuhteet: 3/5.

Veikeä kertomus saaresta, jolla elää erikoisia kalaihmisiä. Kaislikon suomuisat asukit vastaanottavat murjovilla räpylöillään haaksirikkoutuneen laivan pelastuneet, kapteenin (Claudio Cassinelli) ja muutaman rangaistusvangin. Kapu pelastuu, löytää sadistisen brittiherran (Richard Johnson) hemaisevan vangin Amandan (Barbara Bach) ja selvittää vähitellen tiensä kohti saaren keskusta, Amandan tiedemiesisän (Joseph Cotten) laboratoriota.

Karibianmerelle vuoteen 1891 sijoittuvassa Ihmislaboratoriossa ei ole paljon jännitettä saati omaperäistä sisältöä, se on lähes kauttaaltaan löysää kierrätystä. Elokuva hyödyntää jopa myyttiä Atlantiksesta.

Poskettomassa ryöstöviljelyssä toisaalta piilee Sergio Martinon ohjaaman elokuvan hyväntahtoinen taika. Ihmislaboratoriossa on tarunhohtoisen, tuhansilla suilla toistetun ja kenties rommihörppyjen vanavedessä inspiroituneesti kuplineen merimieskertomuksen eksoottista, vastatervatulle lankulle pärskähtäneen sammakonkudun tuoksuista patinaa, joka on vuosien saatossa vain kollektiivisesti kumuloitunut kuin haaveikas ajatus vedenalaisen kaupungin todennäköisyydestä. Martinon ohjauksen vähäeleisyys luo viehättävän ajatonta tunnelmaa, jossa ollaan varmoilla vesillä.

Anonyymien kalaihmisten ohella kiehtovin hahmo on sivuhenkilö, salamyhkäinen voodoopapitar Shakira (Beryl Cunningham), joka ennustaa saaren tuhon. Ihmislaboratorio nousee pohjimmiltaan mukavien merimutanttien puolelle heidät turhantärkeydessään luoneita ihmishirviöitä vastaan. Kun tulivuori lopulta purkautuu ja siirtää saaren historiaan, katsoja kokee olleensa ainutlaatuisella meriseikkailulla, ei vain yli 120 vuoden taakse vaan ennen kaikkea reilun 30 vuoden taa, jolloin tällainen viattomuuden ja värikylläisyyden sekoitus oli vielä mahdollista...

Yksityiskohtaisen raaka tai julma tämä elokuva ei paljosta väkivallastaan huolimatta ole, vaikkakin kyllä kauhistuttava kohtauksessa, jossa saaren alkuperäisväestön kiduksekas kohtalo paljastuu. Joten jos lapsesi on jo tajunnut Pirates of the Caribbean -elokuvaketjun edustavan aiempaa 1970-luvun alkuperäänsä loukkaavassa muodossa markkinoille palautetun Merimiesrosvorahan veroista paskaa, anna hänelle Ihmislaboratorio.

*

Kopio oli OK, peruskulunut. Laajakuva projisoitui hyvin vähän epätasaisen alun jälkeen. Näytös alkoi jostain syystä 10 minuuttia myöhässä, en kuullut, miksi (vahtimestari kävi jotain ilmoittamassa). Takaa kuului rapistelua. Silmäni lumpsahtelivat hiukan.

1 kommentti:

  1. Eli kopio oli kelatessa pudonnut ja se piti käsin veivata takaisin. Jotenkin näin. Olin tyytyväinen, koska olin tullessa varma, että myöhästyn. Jälkiviisaana olisi pitänyt mennä leffan ajaksi tekemään jotain muuta, vaikka istumaan eduskunnan portaille, selkä Mannerheimintielle. Sori.

    VastaaPoista