Peter von Bagh, 2008. La 5.1.2013 klo 15.00 - 16.00, Yle TV1. ****.
Kotimaisen valkokankaan charmikkain roisto ja Tulion elokuvien vaarallisin viettelijä, hän oli Ville Salminen (1908 - 1992). "Kukaan ei vienyt neitsyyttä yhtä tyylikkäästi" (PvB). Salmisen siirryttyä jo varhain myös kameran toiselle puolelle hänestä tuli kotoisen salapoliisielokuvan uranuurtaja (Viimeinen vieras, 1941). Rion yö (1951) tavoitti tuolloin niin tavoittamattoman Latinalaisen Amerikan. "Ulkomaat olivat ulkoavaruuden muoto" (PvB). Lentävä kalakukko ja Pekka Puupää (kummatkin 1953) valmistuivat rinta rinnan - siinä tiivistyi Salmisen luonne verrattomimpana ajanvieteohjaajana. Tie kävi myös kohti vakavampaa, ehkä henkilökohtaisempaakin: yhtä eloisa kuin kohtalokas karjalaistrilogia Säkkijärven polkka (1955), Evakko (1956) ja Anu ja Mikko (1956) on usein lapsellisuudesta niin vähätellyn 1950-luvun elokuvataiteellisia kulttuuritekoja - kunnianhimoista kansanomaista elokuvaa. Vanhoilla päivillään Salminen muisteli uraansa lämmöllä, välillä melkein tippa silmäkulmassa ja toisinaan kädellä kasvojaan peittäen. Erityisesti jää mieleen hänen viimeinen tapaamisensa ikuisen riitapukarinsa Toivo Särkän kanssa. Se tapahtui jossain Kaisaniemenkadulla. Särkkä tarttui Salmisen käteen, piti siitä pitkään, muttei pystynyt sanomaan mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti