Abbas Kiarostami, Ken Loach, Ermanno Olmi, 2005. Su 6.1.2013 klo 20.05, Orion (Ken Loach / Junaelokuvia). 35-mm. English subtitles. ***½. Alkuteksteistä jäi näkemättä n. 10 - 15 sekuntia.
Orionin syyssarja päättyi elokuvaan, joka summasi kaksi teemakokonaisuutta, junaelokuvat ja Ken Loach -retron. Tiesin ennalta, ketkä kolme mestariohjaajaa ovat tämän junassa tapahtuvan episodielokuvan takana, mutta sitä en, missä järjestyksessä heidän episodinsa tulevat. Kunkin kädenjälki oli heti ensi kohtauksista alkaen tunnistettavaa. Toisaalta kyse saattaa olla harhaanjohdatuksesta, sillä kuten Pasi Nyyssösen esiteteksti muistuttaa, elokuvassa ei vahvisteta, kuka on minkin episodin takana. Ensimmäisessä episodissa vanha yksinäinen professori palaa junan ravintolavaunussa konferenssimatkalta Itävallasta ja yrittää kirjoittaa läppärillään kirjettä määränpäässä tapaamalleen nuorelle sihterilleen (ihana Valeria Bruni Tedeschi), jonka kanssa sai viettää herkän romanttisesti virittyneitä tuokioita. Tunnelma on olmimaisen hämillinen, ja ravintolavaunuun saapuvat sotilaat luovat siihen omaa jännitettään. Toisessa, ehkäpä parhaassa episodissa koppava kenraalin leski yrittää pitää kiinni menetettämistään etuoikeuksista ensimmäisen luokan vaunussa. Arkinen tilanne on kiarostamilaiseen tapaan täynnä vaitonaisen olennaista arvoituksellisuutta, joka aukeaa humoristisella yksinkertaisuudella. Viimeisessä episodissa nuoret skottilaiset futisfanit matkaavat matsiin, tutustuvat albanialaiseen pakolaisperheeseen ja joutuvat yllättäen kinastelemaan keskellä moraalista dilemmaa. Brittien epäkulturellein futishuligaanikin tunnistaisi tämän Loachin episodiksi, ja hieno kokonaisuus on huipentumassa komeasti... Mutta aivan lopussa Rooman asemalla Loach ei oikein enää hallitse tilannetta ja epäjohdonmukaisuuden uhalla vetää nykyisin jo niin tutun, lievää myötähäpeää aiheuttavan feel-good-vaihteensa päälle. Olikohan Tickets juuri käännekohta siihen suuntaan Loachin uralla? Lopusta huolimatta Tickets on Italian halki kulkevana elokuvajunana kuin koko maanosaa liikutteleva mikrokosmos. Harvoin nykyajan episodielokuvissa tapaa yhtä luontevaa, kaikesta ohjelmallisuudesta vapaata kokonaisotetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti