Kolahti luukusta n. 04.29, poimittu lattialta n. 05.22, selattu n. 05.35 - 06.05.Tätä kirjoittaessani on ilmestynyt jo kuusi tabloidi-Hesaria, ja laatu on näiden aikana selvästi kohentunut, mutta ensimmäinen numero oli järkytys. Ylipäätään painopaperi jätti käsiin varsin karskin ja röyhelöisen tunteen. Broadsheetin haviseva ja lavea, melkein tyynyksi sopiva siloisuus oli jo kaukana toissapäivässä. Ulkoiselta ilmeeltään, olemukseltaan ja koko taitoltaankaan uusi lehti ei siis säväyttänyt. Se itse asiassa toi mieleeni, anteeksi nyt vain, Pirkanmaan yrittäjän, ilmaisjakelulehden, jonka muistan Tampereen ajoilta. Sekava ja persoonaton kokonaisuus ilmoituksia ja juttuja sikin sokin. Kulttuurisivujen tilanne tietysti kiinnosti eniten. Juttujen koot näyttäisivät olevan suht ennallaan. Löytyi yllättävä juttu porukasta, joka yrittää elvyttää vuonna 1984 lopettaneen töölöläisen elokuvateatterin Axan. Ja esittää siellä nimenomaan filmejä! Ei voi kuin toivottaa syvältä sydämestä onnea hankkeelle, vaikka niin kätevää kuin haastateltavien kommenteista voisi rivilukija päätellä, filmien esittäminen tuskin tulee olemaan. Mutta jos 35-millinen filmi Axassa vielä pyörähtää käyntiin, ilmestyn ilomielin paikalle, oli elokuva sitten Andrei Rublev tai Akaton mies.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti