1. KAVA: Sergei Bondartshukin neliosainen Sota ja rauha (1967) 70-millisenä kopiona. Bio Rex 8.4.
Tuotantoarvoiltaan ihmiskunnan mahtavinta elokuvaa, jota ei voi aliarvoida, vaikka Tolstoi säilyykin omassa ylhäisyydessään.
2. Fashion Film Festival: Salainen agentti 007 Istanbulissa (1963). Bio Rex 3.8.
Ymmärtääkseni Bond-elokuvien 50-vuotisjuhlavuoden ainoa vanhan Bond-elokuvan näytös Suomessa. Ensimmäinen kerta, kun näin 1980-lukua vanhempaa Bondia valkokankaalta. Sain tiedon näytöksestä vasta aamun Hesarista. Katsojia oli ehkä parisenkymmentä.
3. Night Visions: John Watersin Pink Flamingos (1972, 16-mm) & Desperate Living (1977). Maxim 2, 31.10. (PF) ja Maxim 1, 4.11. (DL).
Näitä olin odottanut! Jättivät vielä paremman maun suuhun kuin olin kuvitellut.
4. Suomifilmin klassikot: Helsinki valkokankaalla, totta ja kuvitelmaa: Radio tekee murron (1951). Bio Rex, 18.11.
Olin nähnyt Matti Kassilan läpimurtoelokuvan aiemmin vain televisiosta, jolloin se jätti vähän puolivillaisen olon. Filminä oman aikansa elokuvateatterin valkokankaalta (ja vieläpä tekijänsä alustuksella) Radio tekee murron on omimmillaan - vain niin sen pimeät yökuvat talvisesta sotienjälkeisestä Helsingistä pääsevät täysiin oikeuksiinsa.
5. Rakkautta & Anarkiaa: The Reflecting Skin (1990). Orion, 24.9.
Oli suorastaan piinaavan jännittävää palata 20 vuoden jälkeen Philip Ridleyn kipeään lapsuuskuvaukseen.
6. Artisokka: Young Adult (2011). Maxim 1, 8.3. (pressi).
Ensimmäinen Jason Reitmanin elokuva, josta pidin. Jos tämän kokee synkkänä ja ahdistavana, kuten leffa yleisesti on otettu vastaan, pitää olla urpo.
7. DocPoint: Taistelu Algeriasta (1965). Orion, 28.1.
Hälyttävää. Ohjaus Gillo Pontecorvo.
8. Night Visions: Ulvonta (1981). Maxim 1, 1.-2.11.
Joe Danten puoliklassinen tyylitaju herättää syvää kaipuuta 1980-luvun alkuun, jonka kauhukulttuurissa oli aivan oma, erityinen hohtonsa.
9. Helsingin kulttuurikeskus: Helsinki pääkaupunkina 200 vuotta: Katupeilin takana (1949). Bio Rex, 15.4.
"Idylli menneiltä ajoilta" kymmenen eri vuosikymmenen elokuvissa ja tv-tuotannoissa vaikuttaneen (!) Matti Raninin alustuksella, muutama päivä sivuosassa nähtävän Vappu Jurkan kuoleman jälkeen. Ohjaus Toivo Särkkä.
10. Night Visions: Finlandia-gaala: MP - minä pelkään (1982). Maxim 1, ke 31.10. - to 1.11.
Olin hämmentynyt Pekka Hyytiäisen vakavasta ja huolestuneesta filmistä jo neljä vuotta aiemmin Orionissa, mutta toinen katselu tekijävieraiden parissa veti yhä hiljaisemmaksi. Ihmettelin tosin, miten ilmeisesti KAVA:sta saatua kopiota pystyttiin esittämään ilman taukoja, kun Maximin ykkössalissa ei ole enää kahta projektoria.
11. Rakkautta & anarkiaa. Damsels in Distress (2011). Bio Rex, 23.9.
Whit Stillmanin 13 vuotta odotettu comeback tapahtui digiaikaan, mutta täytti sen huomioon ottaen odotukset aika hyvin... Greta Gerwigin hahmo herättää outoa sympatiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti